Horna

täen pimeydessä

Halu maistaa kuolemaani
Juoda sen tulevasta hetkestä
Ja rakastella Amadriadan kanssa
Mustan gnosiksen liekeissä
Sillä silmät suljettuina
Koen kaiken siinä muodossa
Jonka himon ja kuoleman liitto
Antaa mieleni varjoissa

Nauran yhdessä Kuolemani kanssa
Elämäni hedelmä syljetty
Kitkeränä menneiden myrkystä
Iho kasvoiltani nyljetty
Viisautta on kuolla uudelleen
Syntyä jälleen kuollakseen
Herätän itseni harhaluuloista
Jotka kuuluvat ihmiseen!

2. Ajan Päättyessä

Syö ja tuhoa kaikki turha
Jälleenluomisen tieltä
Kaikki pysähtynyt ja tuhlattu
Vailla tarkoitusta ja mieltä

Ilmenny, nyt ajan päättyessä
Lukemattomina ahnaina suina
Ilmenny, niele vielä sen eläessä
Ihminen lihana ja luina

Kielillä profeettasi
Äärimmäisyyksien äärellä
Jumalallinen kipinäsi
Puettu maalliseen kertomaan

Syö, Pyhä Äitimme, syö
Tämän maailman sairaudet
Ihmisyys ja moraliteetti
Vapauden kahlivat heikkoudet

Kohtuusi!
Musta Jumalatar
Sinun kirjasi ja rituaalisi
Muinaisten käsien kautta
Kirjoitetut yhä uudestaan

Ilmenny ja Daathin polku avautuu
Luova voimasi valloillaan
Ilmenny – syleilemme uutta aikaa
Kun entinen jää kuolemaan

Kohtuusi!
Musta Jumalatar
Sinun kirjasi ja rituaalisi
Muinaisten käsien kautta
Kirjoitetut yhä uudestaan

3. Nekromantia

Yön synkimmän tunnin pimeys
Hiipii esiin huoneeni varjoista
Kantaen valkoista soihtuaan
Joka valon syö, ei sitä heijasta
Mustan lasin pinta väreilee
Muinaisen rytmin tahdissa
Yhä hitaammin, sulkee suosioonsa
Näkyjen tummassa virrassa

Kuiskaan kysymykset kuolleiden korviin
Syvän hengityksen kannettavaksi
Tunnen tien jota itse en käy
Ei sitä tehty elävien kuljettavaksi

Heidän kuvansa tuonpuoleisesta
Ovat kaiken sen tiedon löytävä
Jota maan päälle ei kuolleista
Saisi tuoda kukaan sitä etsivä

Katakombien piilotetut tekstit
Käytävien ajansyömistä kätköistä
Tomun peittämiltä alttareilta
Tulten näyttämistä ihmeistä
Suuren ikuisuuden kynnyksellä
Kätkettyyn jumaluuteen katsoneena
Olen valmiina matkaan tiellä
Joka on eteeni avautuneena

4. Tämä Maailma Odottaa

Tähdistä nuoreen maailmaan
Saapuneet jumalat
Ihmisaikojen alusta saakka
Unissamme kulkivat
Kuiskien vaikka kuolleina
Syrjäisistä haudoistaan
Vain harvan ymmärrykseen
Tuoden muutakin kuin painajaistaan

Merten mustissa syvyyksissä
Vuorten uumenissa
Temppelikaupungeissa
Unohdetuissa paikoissa
Vanhat jumalat nukkuvat
Odottaen aikaansa
Odottaen kunnes jälleen
Tähdet ovat linjassa

Nouskaa!
Tämä maailma oddottaa!

Yön hauraina tunteina
Etsin heidän pyhättöjään
Varjomieleni oppaana
Kartta heidän silmillään

Nouskaa!
Tämä maailma oddottaa!

5. Saatanalle

Riisun mustan kaapuni
Kehoni öljytty valmiiksi
Uudistaakseni valani
Kuten niin usein ennenkin

Sieluni Saatanalle
Sydämeni Hänen sanoilleen
Elämäni Mestarille
Hänen suurille teoilleen

Otan vastaan siunauksesi
Hedelmällisen Tahtosi
Yhä vuosienkin jälkeen
Säilyy järkkymätön uskoni

Sulje suosioosi
Totuuden syleilyyn
Anna Mustan Liekkisi
Jälleen hyväillä mieltäni

Herra, olen täynnä myrkkyäsi
Jonka vuodatan kieleltäni
Kaikkien niiden leivälle
Joilta puuttuu kyky nähdä

6. Puhdas

Olen puhdas ja puhtaana
Käyn Herrani eteen polvistuen
Antaen Hänen ruoskansa hampaiden
Pureutua syvälle selkääni

Olen puhdas ja puhtaana
Kylven jumalaisessa armossasi
Suutelen kättäsi hymyillen
Vihasi tuomasta tuskasta

Sillä mitä muuta kuin ihminen
Muiden mitättömässä joukossa
Olin ennen Sinun siunaustasi
Mustan Liekkisi lahjoja

Olet sirotellut suolasi haavoihini
Tuoden suloisen täyttymyksen
Olen messiaasi ja Sinun stigmasi
Otan vastaan riemuiten
Otan ja riemuiten ylistän nimeäsi
Oi Saatana!

Olen puhdas ja puhtaana
Seison kansojen edessä
Olen puhdas ja puhtaana
Kaikuu äänesi kauttani
Kaikuu äänesi kauttani
Aikojen ääriin

7. Ikuisuuden Kynnyksellä

Tuntemattoman sävel
Hyönteisten uhkaava kohina
Syvällä mieleni perukoilla
Sonaatti tähtien takaa
Ei mitään inhimillistä
Tuttua ja turvallista
Ei paikkaa piiloutua
Kaikkinäkevän katseelta

Hän on kaikkialla
Olin valveilla tai en
Joulukuinen tähtitaivas
Täynnä tutkivaa vierasta
Maasta nousevat puiset kädet
Lumessa piilevät kasvot
Antaudun tähän syleilyyn
Suurten Vanhojen romanssiin

Kutsumatta unissani
Muinaisten alttarilta
Ylitsetunkeva vaade
Läpi portin auenneen

Sillä Hänen Silmänsä
On minuun kohdistettu
Eikä kerran avautuneena
Koskaan sulkeudu

8. Sodan Roihu

Tämä maailma kaipaa sotaa
Sen puhdistavaa roihua
Se kaipaa Saatanan vihaa
Kuoleman tuomaa tuhoa
Miljoonien tuskaa ja verta
Kuihtuneen maan juurille
Miljoonien kuolleiden kuoroa
Laulamaan Taivaan porteille

kerto:
Kutsun sotaa, kutsun tuhoa
Kutsun puhdistusta, ylistäen Saatanaa
Kutsun sotaa, kutsun tuhoa
Kutsun hävitystä, kaaosta ja Kuolemaa

Tämä maailma janoaa sotaa
Sen veristä loistoa
Ydintuhon jälkeisiä tuulia
Ulvomaan kaikkialle
Miljoonien tuhkaa ja luita
Aution maan kasvoille
Antamaan uutta ilmettä
Tuomiopäivälle

9. Hurmos

Tässä ja nyt
On pian eilispäivää
Jumalanne saastaisella verellä
Kirjoitettua historiaa

Inhana kiehuu ihra
Helvetin tulissa
Suunnaton mätä malja
Ihmiskunnan juotavaksi

kerto:
Nielkää, juokaa, humaltukaa
Musta muinainen veremme
Nielkää, juokaa, humaltukaa
Kuoleman hurmos ehtoollisenne

Kirkkaimmankaan valon kirkkaus
Ei riitä uhkaamaan
Nousseen Kointähden
Todellista loistoa

Tässä ja nyt
Unohdettu eilinen
Jonka päälle kulkukoira
Kusee halveksien

10. Profeettasi

Saata yöhön, ikuisuuteen
Kaiken viisautesi syleilyyn
Vuole astia sielustani
Täytä sanojesi painolla

Lausun sanomaasi häpeilemättä
Korvan jokaisen kuultavaksi
Nuolen haavojani menneisyydestä
Pyhän siunauksesi kielellä

Anna kuolleiden kulkea jälleen
Ilman elämää ja järkeä
Kuten lampaat profeettansa laumoissa
Jumalansa raiskaamina

Tämän maailman elävät kuolleet
Polvistuneina rukoukseen
Kasvot kohti Mekkaa tai Taivasta
Yhtä lailla tuomittuina

Viha kuin vanha viini
Koston suloinen suudelma
Piikkilangasta tehty köysi
Hymy leuan alle viilletty

Viha kuin hapan multa
Josta versoo vain kuolema
Hautajaisten täyttämä vuosi
Herran nimeen kiitetty